TOIMINTAVUODEN 2022 TAPAHTUMAT
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
TOUKOKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022 KEVÄTRETKI KYYJÄRVELLE
Aika: ti 10.05.2022 klo 13.00 – 15.50
Paikka: Betset, Harsunkankaan laavu, Paletti
Läsnä: 18 osallistujaa Saarijärveltä, Karstulasta, Kinnulasta, Kyyjärveltä
Aihe: Betsetin esittely ja yhtiön tarjoamat kahvit; ulkoilua, makkaranpaistoa ja yhdessäoloa Harsunkankaan laavulla; käynti Paletin Kauppakeskuksessa
Kyyjärviset yhdistyksemme jäsenet Eliisa ja Tapio Heiskanen ja Tuula Härkönen olivat suunnitelleet kevätretkemme ohjelman. Kokoonnuimme aluksi Betset Oy:n tuotantolaitosten alku- ja kotipaikkaan, jossa perheyhtiö on perustettu ja jossa Kyyjärven tuotantoyksikkö edelleen sijaitsee. Toiminta on alkanut v. 1950 ja yhtiön päätoimiala on alusta lähtien ollut betoni. Aluksi yritys valmisti kaivonrenkaita ym. pienempiä betonituotteita. Toiminta on laajentunut vuosikymmenten myötä ja yhtiö on Suomen suurimpia erilaisten betonisten runko- ja valmisosien (pilarit, palkit) sekä valmisbetonin valmistajia. Yhtiötä esitellyt myyntipäällikkö Jari Pohjosaho luetteli rakennuksia, joihin Betset on toimittanut tuotteitaan: Tuurissa Keskisen kyläkaupan koristebetonit, Nova-sairaalan elementit, monia kouluja ja muita julkisia rakennuksia eteläisessä Suomessa. Kouluja on tulossa lisääkin tuotantoon kevään aikana peräti 11 kpl.
Yhtiöön kuuluu 9 tuotantoyksikköä: Kyyjärvi, Mikkeli, Vierumäki, Hämeenlinna, Nummela, Nurmijärvi, Helsinki, Turku ja Parainen. Yhtiö työllistää 624 hlöä, joista 190 Kyyjärvellä. V. 2021 liikevaihto oli 123 m€. Yhtiön arvot ovat vastuullisuus, luotettavuus ja yhdessä tekeminen, toimiminen. Yhtiö toimii edelleen perheyhtiönä. Nykyinen toimitusjohtaja Mika Löytönen edustaa 3. omistajasukupolvea. Hänen isänsä Hannu Löytönen on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja Hannun isä Toivo Löytönen oli betonituotannon perustaja.
Kahvittelun lomassa me retkeläiset saimme kuulla myös palan Kyyjärven historiaa. Eliisa Heiskanen ja Tuula Härkönen esittivät aidolla Kyyjärven murteella hauskoja huomioita sekä paikkakunnasta että sen asukkaista. Menneiden vuosien tapahtumista päätellen kyyjärviset ovat edelleen omaleimaista, mukavaa väkeä, jotka asuttavat toimeliaasti pientä kuntaansa ja viihtyvät hyvin pohjanmaalaisten naapureidensa rajapinnassa.
Betsetin sisätuotantotiloihin emme päässeet tutustumaan, mutta kylläkin valtavaan ulkoalueeseen, jossa jokaisella sinne varastoidulla tuotteella on tarkasti oma paikkansa, jotta logistiikka toimii sujuvasti. Kuljetusjärjestelyt on ulkoistettu. Betset-tunnuksilla varustettuja rekkoja ja autoja näkyy etenkin 13-tiellä runsaasti eikä ihme, sillä v. 2020 kuormia lähti 17.099 kpl.
Ympäristöasiat tulee huomioida nykyään kaikessa toiminnassa. Betonituotteiden etuna on pitkä käyttöikä,vähäinen huollettavuus sekä yli 80-prosenttinen kierrätettävyys. Betsetille on myönnetty kolme sertifikaattia: laatujärjestelmästä, ympäristöstä ja työterveydestä sekä -turvallisuudesta.
Yhtiöllä on Kyyjärvellä investointitarpeita, jotka realisoituvat aikanaan. Lähiajan merkittäviä haasteita ovat pula työntekijöistä ja teräksestä. Betonin sisässä on varsin paljon rautaa, sen saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Betonin pääraaka-aine, hiekka ja sora, saadaan n.10 km päästä Oikarinharjusta, joka on yhtiön omistuksessa. Raaka-ainetta arvioidaan riittävän siellä 30 vuodeksi ja sitä kiitellään hyvälaatuiseksi.
Mielenkiintoisen tehdasvierailumme jälkeen siirryimme läheiselle Harsunkankaan ulkoilualueelle toteuttamaan OSJ:n teemavuoden aihetta Lisää liikettä. Kokeilimme kuntoportaat ja teimme eripituisia kävelylenkkejä maastossa. Tuoksuva nuotiosavu ilmoitti kohta, että on makkaranpaistoaika. Kyllä voikin makkara ja mehu maistua hyvältä hyvässä seurassa ja mukavassa ympäristössä nautittuna!
Lopuksi piipahdimme vielä kauppakeskus Paletissa liikkeiden tarjontaa katsastamassa. Sitten olikin iltapäivä jo niin pitkällä, että oli aika kääntyä kotimatkalle.
Jälleen kerran saatoimme todeta, että jokaisella retkellä oppii ja näkee uutta ja että yhdessäolo virkistää!
Parhaat kiitokset Eliisalle, Tapiolle ja Tuulalle antoisan retkipäivämme järjestelyistä.
Yhdistyksemme toiminta jää nyt kesätauolle. Seuratkaa kuitenkin kotisivujamme www.pks.osj.fi
Kiitos kuluneesta toimikaudesta – syyspuolella jatketaan!
Kaunista, lämmintä kesää kaikille
t. Terttu – sihteeri
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
HUHTIKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022
Aika: ti 05.04.2022klo 12–14.30
Paikka: Mannilan kartano, Mannilantie 9; Saarijärven museo, Saarijärvi
Läsnä: 17osallistujaa
Aihe: Tutustuminen Mannilan kartanoon; Kahvittelu ja suomalaisten ryijyjen näyttely Saarijärven museolla
Senioriopettajien huhtikuun kuukausikokoontumiseen sattui kevättalven lumisin pyrypäivä. Iloinen joukko osallistujia saapui kuitenkin paikalle viehättävään Mannilan kartanoon tutustumaan talon historiaan ja nykypäivään. Mukana olivat myös yhdistykseemme hiljattain liittyneet jäsenet, Raija Kaarakainen ja Anne Leppänen, jotka toivotimme lämpimästi tervetulleiksi. Mannilasta siirryimme Saarijärven museoon pullakahveille ja ihastelemaan suomalaisten ryijyjen näyttelyä. Iltapäivästä muodostui antoisa perinnerakentamisen ja perinteisen käsityötaidon kokonaisuus.
- Mannilan kartano
- omistajat Hannele ja Ville Rosti; innostuneet omistajat tekivät kaupat nopeasti v. 2015
- tila on syntynyt v. 1680
- tilalla on ollut historiansa aikana useita omistussuhteita; 1870 Karstulasta Malmberg-niminen omistaja > Mannila, myi tilan pojalleen
- päärakennus paloi, nykyinen päärakennus valmistui 1880
- nykyiset omistajat eivät asu kartanossa; ovat entistäneet rakennusta v:sta 2015 lähtien
- talo purettiin alhaalta ylös asti lähes kokonaan; tekemistä oli paljon, koska rakennuksessa oli toiminut päiväkoti eikä silloisissa korjauksissa ja muutostöissä vanhasta ollut välitetty vähääkään
- rakennus sai olla purettuna pitkään, jolloin rakenteet tuulettuivat ja kuivuivat muovien ym. epäsopivien materiaalien jäljiltä
- talon lämmitysjärjestelmänä ilmavesilämpöpumput, vesikiertopatterit
- entistämisen tavoitteena saada esille rakennuksen vanhaa tunnelmaa ja näköä: kaakeli- ja pönttöuuneja, leveitä lattialankkuja, pariovia, perinteisiä ikkunamuotoja, kattokruunuja, seinälampetteja, vanhanmalliset valokatkaisijat, lämpöpatterit jne
- rauhallinen värimaailma, jokainen huone eri sävyinen; näkyviin jätetään myös vanhaa hirsiseinää
- tällä hetkellä tilaa n. 60 hengelle; viisi eri kokoista salia
- keittiö rakennetaan viimeiseksi, 55 neliömetriä
- Mannilan tiloissa on jo järjestetty erilaisia tilaisuuksia
- musiikkiopistolle vuokrattu tiloja opetus- ja tilaisuuskäyttöön
- Mannilan tontilla (6000 neliömetriä) on runsaasti vanhaa puustoa, myös jalopuita ja erilaisia kasveja, esim. sinivuokkoja, linnustoa, esim. viirupöllöperhe
- Ryijynäyttely Saarijärven museolla
- museolla nautittujen kahvien jälkeen oli mahdollisuus tutustua upeisiin suomalaisiin käsityötaidon näytteisiin, ryijyihin
- näyttelyssä kymmeniä ryijyjä eri aikakausilta
- mukana lähes 50 ryijyä Suomen suurimman yksityisen ryijykokoelman omistavalta Tuomo Sopaselta
- näyttelyssä on hyvin erikokoisia taideteoksia, joita on pidetty seinällä, lattialla, penkillä, keinutuolissa, reessä, hetekan takana ……
- hyvin kiinnostavia ovat mm. Lotta-ryijy ja muut sota-ajan ryijyt
- värit ovat suomalaiseen tapaan hillittyjä, maanläheisiä, etenkin vanhemmissa ryijyissä
- nukan pituus vaihtelee; joissakin nukat ovat niin lyhyitä, että tuntuu ihmeeltä, miten ne on saatu solmituksi
- katsoja havaitsi, miten ryijyn värit ja kuviot muuttuvat erilaisiksi katsojan välimatkasta riippuen: värit heräävät suorastaan hehkumaan ja kuvatut hahmot eloon, kun teokseen on riittävästi välimatkaa!
Ryijynäyttelystä on juttu Saarijärveläisessä nro 7 / 5.4.2022 sivuilla 8 – 9
- Seuraava kuukausitapaaminen on ti 10.5. Luontoretki Kyyjärvelle. Sinne on bussikuljetus, ilmoittautuminen Liisalle tai Tertulle 3.5. mennessä.
Retken ohjelma ja yksityiskohtaiset tiedot tulevat yhdistyksen kotisivulle www.pks.osj.fi
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
***
MAALISKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022
Aika: ti 08.03.2022klo 13–14.50 / Naistenpäivä
Paikka: Olotila, Kauppakatu 8, Saarijärvi
Läsnä: 7osallistujaa + Anne Leppänen alustajana
Aihe: Suomi koulutuksen kehittämiskumppanina / koulutusviejänä maailmalla
Maaliskuun kuukausitapaaminen tarjosi senioriopettajille kukkuramitoin mielenkiintoista tietoa suomalaisesta koulutusviennistä.
Alustajaksi saimme todellisen asiantuntijan Anne Leppäsen, joka on toiminut vuosikymmenten ajan POKEssa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina, opinto-ohjaajana ja opettajien kouluttajana sekä ollut mukana paikan päällä eri puolilla maailmaa koulutusvientiämme edistämässä. Hän jäi eläkkeelle JAMKista syksyllä 2021.
Suomen lisäksi vahvoja koulutusvientitoimijoita maailmalla ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti. Suomen eri oppilaitokset kilpailevat keskenään vientihankkeista, jos kohta tehdään myös yhteistyötä mm. eri ammattikorkeakoulujen kesken. Suomen koulutustiedolla on toisaalta laajaa kysyntää hyvien Pisa-tulosten ansiosta.
Koulutus / kehittämiskumppanuus voi olla tutkintoon johtavaa koulutusta, eri pituisia englanninkielisiä opiskelukokonaisuuksia, opiskelijavaihtoa, erilaisia tutkimus- ja kehityshankeohjelmia, joita esim. EU rahoittaa. Se voi olla myös kehitysyhteistyötä, jota Suomen ulkoministeriö rahoittaa. Koulutusvienniksi luetaan myös koulutus, joka järjestetään Suomessa ulkomaisille osallistujille, esim. rehtoriryhmälle tai tietyn alan opiskelijoille.
Koulutusviennin kohdealueita ovat / ovat olleet Kiina, Kaakkois-Aasia, Latinalainen Amerikka, Persianlahden arabimaat. Afrikka on uusi potentiaalinen alue.
Varsinainen koulutusvienti on kohdemaalle maksullista palvelua, jota ohjaa ja koordinoi Suomen koulutusviennin strategia. OPH Education Finland – ohjelma: temaattisia kärkiä mm. koulutuksen digitaaliset palvelut, oppimisympäristöjen kehittäminen ja teknologia. Kysymys on miljoonaluokan vientibisneksestä: 2014 260 Me, 2018 359 Me, 2019 385 milj.euroa. Koulutusviennin tiekartassa, joka ulottu vuoteen 2023, tavoitteeksi on asetettu 1 Mrde. Kysytyimpiä palveluita ovat opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt sekä tutkintoon johtava koulutus.
Kun toimitaan vieraissa kulttuureissa, koulutusviennin onnistumisen edellytyksiä ovat asiakkaan ja kysynnän aito ymmärtäminen, kokonaisvaltaisen tarjonnan tuottaminen, pitkäjänteinen toiminta, suunnitelmallisuus sekä uudenlainen systeemitason toiminta.
Keski-Suomessa koulutusvientiorganisaatioksi perustettiin 2000-luvun alkupuolella EduCluster Finland ECF, Jyväskylä. Siihen kuuluvat Jkl yliopisto, JAMK ja Gradia.
Koulutusviennin tuloksena toimii maailmalla useita eri kouluja suomalaisin opein: Qatar-Finland International School, Finland International School in Maledives, Finland Oman School, Finland Academic School Al-Farabi in Kazakstan.
Case JAMK
- 8500 opisk. 60 eri maasta, suorittavat eri pituisia opintojaksoja JAMKissa
- yli 300 yhteistyökumppania ulkomailla
- koulutusviennin liikevaihto n. 1Me
- Nepal, Vietnam, Afrikka
- kärkikumppanuuksia: Kazakstanissa terveydenhuollon koulutusta yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa; Argentiinassa amm.koulutuksen opettajia; Kiinassa JAMK + Tampereen Aikuiskoulutuskeskus: kiinalais-suomalainen oppimisinnovaatiokeskus
- Saudisaatio(prosessi) ja maan ammatillisen koulutuksen kehittäminen
- * Saudi-Arabia varautuu tilanteeseen, että öljy loppuu
- * 27 milj. asukkaan maassa 9 milj. siirtotyötyöläistä tekevät työt > pitää varautua siihen, että oman maan kansalaisten on ryhdyttävä tekemään töitä> tarvitaan tukea ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ja opettajien ohjausta
- Kosovo Twinning-asiantuntijuushanke 2016–2019
- * hyödynsaajat: Kosovon turvallisuusalan toimijat = poliisi, tulli, rajavartiolaitos, pelastustoimi, verottaja
- * maasta lähtee väkeä siirtotyöläisiksi, maa elää EU-rahoilla ja siirtotyöläisten lähettämillä rahoilla; nepotismi kukoistaa!
- Nepal 2017–2019
- * kehitetään korkeakoulusektoria ja opettajainkoulutusta
- * hyödynsaajat: monialaisen Tribhuvanin yliopiston opettajankoulutusyksiköt Katmandussa ja maakunnissa
- * tavoitteena kehittää opettajainkoulutuksen saavutettavuutta, tasa-arvoa, pedagogiikkaa, digitalisaatiota sekä opiskelijoiden ja oppimisen ohjausta
Netistä löytyy paljon tietoa koulutusviennistä eri yliopistojen kohdalta. Anne Leppänen antoi nettiosoitteen, joka vie monenlaisen mielenkiintoisen tiedon lähteille: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma
Antoisa tilaisuus Olotilassa päättyiklo 14.50.
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
***
TOIMINTAVUODEN 2021 TAPAHTUMAT
Kevätkauden 2021 kaikki kuukausitapaamiset jouduttiin koronaepidemian vuoksi perumaan. Ainoastaan yhdistyksen vuosikokous saatiin pidetyksi 10 hengen voimin 9.2.3021. Samoin v. 2019 OSJ:n valtakunnalliseen teemaan liittynyt digikurssi voitiin toteuttaa. Siihen kuului neljä kokoontumista: 15.4., 22.4., 29.4. ja 6.5. Osallistujia oli keskimäärin 6 kpl kullakin kerralla.
Syyskauden tapahtumat
- Konneveden retki 7.9.2021
Aloitimme syyskauden 2021 tekemällä retken Konnevedelle. Matkasimme liikennöitsijä Esa Oksan bussilla, osallistujia oli 17.
Tutustuimme aluksi Törmälän loma- ja kurssikeskukseen Rautalammin puolella, kirkkaan Hankaveden rannalla. Siellä tuloomme olivat valmistautuneet emäntä Sari ja isäntä Matti Varis. Nautimme maukkaat aamukahvit suolaisen ja makean leivonnaisen kera. Sen jälkeen isäntä esitteli meille paikan toimintaa ja historiaa. Tutustuimme entiseen navettaan rakennettuun kirkkosaliin sekä ympärillä avautuvaan rantamaisemaan rakennuksineen.
Törmälästä siirryimme Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Siellä saimme kuulla mielenkiintoisen esitelmän mm. raakuista. Nautimme myös monipuolisen ja herkullisen lounaan. Ohiajaessamme piipahdimme katsastamassa vieläKonneveden harmaakivikirkon ulkoapäin.
Iltapäivällä oli vuorossa 2h opastettu risteily Etelä-Konneveden kansallispuiston upeissa syysmaisemissa.
Kotimatkalle lähdettiin ajelemaan klo 16.
- Keski-Suomen senioriopettajien VI Syyspäivä 2.10.2021
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:n vuoro oli järjestää Keski-Suomen alueellinen syyspäivä. Korona esti sen toteuttamisen v. 2020, mutta la 2.10.2021 oli tilaisuudelle oikein hyvä ajankohta. Väkeä kokoontui Saarijärven uuteen koulu- ja kulttuurikeskukseen täsmälleen odotettu määrä, 60 henkeä ja päivä onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja suunnitellusti. Taloudellisestikin päivä oli menestys.
Päivän materiaali on arkistoitu PK-Sso:nvv. 2018-2021 mapin loppuun.
- Maisa Kiven taidenäyttely 9.11.2021
Marraskuun tapaaminen pidettiin senioriopettaja, taiteilija Maisa Kiven taidenäyttelyssä Kehrän tiloissa, os. Kauppakatu 8 Saarijärvi.
Maisa esitteli värikylläisen näyttelynsä perusteellisesti ja kertoili samalla elämänvaiheistaan. Tilaisuuden aluksi lauloimme kahden paikallisen pelimannin säestämänä Keski-Suomen kotiseutulaulun ja kahvittelun lomassa kuulimme lisää tuttuja sävelmiä, joissa saimme laulaa mukana.
Paikalla oli 12 osallistujaa.
- Yhdistyksen jouluateria 7.12.2021
Syyskaudenja koko toimintavuoden päätteeksi kokoonnuimme jo perinteeksi muodostuneelle jouluaterialle Saarijärven seurakuntatalolle. Monenlaiset jouluherkut kattoi meille Pirtin Piiras ja kyllä ne maistuivat! Kaiken kruunasivat vielä jouluinenpuolukkahyytelökakkukahvit. Ulkona upeissa lumimaisemissa paukkui parinkymmenen asteen pakkanen, mutta sisällä oli lämmin, joulumuistoja nostattava tunnelma.
Yhtenäiskoulun 6B-luokan oppilasryhmä esitti tutun ”Tiernahenkilöt”-kuvaelman opettajansa Vesa-Matti Laaksosen johdolla. Nimimuunnos johtui siitä, että tällä kertaa ryhmässä oli vain yksi poika. Esitys kirvoitti kuulijoissa vuosikymmenten takaisia muisteluitaomien koulujensa joulujuhlista. Oppilaat mainitsivat olevansa köyhiä yhtenäiskoulun oppilaita ja niinpä kuulijat esityksestä kiitollisina kartuttivatkin esiintyjien luokkaretkikassaa laittamalla lantin jos toisenkin heidän rahakuppiinsa.
Joulumieltä lisäsivät yhdessä lauletut tutut joululaulut, säestäjänä Veikko Heinäaho sekä Seppo Lehtovuoren lukemaF.E. Sillanpään eli Taatan joulupakina Unelma joulusta.
Osallistujia oli 23 kpl. Ateria oli jäsenille tällä kertaa maksuton, koska saimme OSJ:ltä niin reilun avustusmäärärahan Syyspäiväämme varten.
Tyytyväisinä saatamme todeta, että koronasta huolimatta Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:n syyskausi saatiin toiminnallisesti ehyenä päätökseen, vaikka kevätkauden ohjelmasuunnitelmista jouduttiinkin tinkimään.
Lämpimät kiitokset kaikille, rauhaisaa joulunaikaa toivottaen
sihteeri-Terttu
***
TAPAHTUMIA AIKAISEMMILTA VUOSILTA
- Kevätretki Karstulaan 21.5.2019
Joukko Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajia kokoontui yhdistyksensä kevätkauden päätteeksi Karstulaan.
Heti torille saavuttuaan senioriopettajat saivatkokea yllätyksen: Tolppilan koulun 1a-luokan opettaja PäiviHonkonen-Tyniosui oppilaidensa kanssa ohikulkiessaan paikalle ja yhdessä viritettiin suvivirsi aurinkoisen päivän kunniaksi. Kevätpäivä Karstulassa–tapahtuma ei olisi voinut kauniimmin alkaa!
Kunnantalo Himmelissä kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Poikonen otti retkeläiset vastaan ja esitteli kuntaa. Lisäksi tutustuttiin valtuustosalia väistötilanaan käyttäviin kolmasluokkalaisiin ja kuultiin opettajien Anne ja Oki Niemisen ohjaama kakkosluokkalaisten aakkosesitys, joka päättyi riemukkaan kesän toivotuksiin. Kahvituokion jälkeen vierailtiinKruukkilan talossa, jonka historiaa ja nykypäivääesitteli kansalaisopiston rehtori Kirsti Keihäsvuori. Nopeimmat ehtivät pistäytyä Galleria Himmelissä lukiolaisten näyttelyyn ja paikallisiin kauppoihinkin. Yhdessäpysähdyttiin vielä Enojoen kulttuurimaisemaan ja Fieandtin kiville palauttamaan mieliin Suomen sodan vaiheita kesältä 1808. Kiireettömän retken päättivät ruokailu, kevätlaulut ja – runot sekä museokierrosWanhoissaWehkeissä.
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:n toimintaan kuuluvat eri teemojen ympärille rakentuvat kuukausitapaamiset. Ne toteutetaan alustusten, kulttuuri- ja luontomatkojen ja vierailujen muodossa. Vuoden 2019 keskusjärjestö OSJ:n (Opetusalan Seniorijärjestö) teemana on Ikääntyvien ravitsemus ja siihen liittyviä tapahtumia yhdistyksen toimintavuoden ohjelmaan mahtuu useampiakin. Niistä samoin kuin muusta toiminnasta saa tietoa yhdistyksen kotisivuilta www.pks.osj.fi. Yhdistykseen kuuluu jäseniä kaikista Saarijärven – Viitasaaren seutukunnan kahdeksasta kunnasta. Puheenjohtajana on Liisa LehtovuoriSaarijärveltä ja sihteerinä Terttu Möttönen Karstulasta. Hänet valittiin huhtikuussa järjestön vuosikokouksessa kolmannelle kaudelle 2019-21 keskusjärjestö OSJ:n hallitukseen Keski-Suomen edustajana.
- Kevätretki Kannonkoskelle ja Viitasaarelle 8.5.2018
Läsnä: 15 osallistujaa
Yhdistyksemme kevätkauden teema on kulttuuri ja niinpä toukokuun kuukausitapaamisemme toteutettiin ”multikulttuurisena” kevätretkenä Kannonkoskelle ja Viitasaarelle.
Kauniina toukokuun aamuna kokoontui yhdeksän virkeätä senioriopettajaa tapulin parkkipaikalle odottelemaan Lehtonen ky:n pikkubussia. 15 minuutin ja pj Liisan soittaman muutaman puhelinsoiton jälkeen meidän oli todettava, ettei bussi ilmestynyt paikalle. Hyppäsimme omiin autoihimme ja lähdimme kimppakyydeillä kohti Kannonkoskea.Lähtöviivästyksestä huolimatta saavuimme aikataulun mukaisesti ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme, Kannonkosken kirkkoon. Suntio Elvi Leppänen esitteli meille kirkon asiantuntevasti ja monipuolisesti. Kirkon puhdas valkoisuus ja yksinkertainen kauneus lähes mykisti meidät. Kirkko on vihitty käyttöön 19.6.1938 ja sen ovat suunnitelleet Märta ja Pauli Blomstedt. Se edustaa maamme kirkkoarkkitehtuurin vanhinta ja puhdaslinjaisinta funktionalismia. Kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen sijasta alttarilla on arkkitehtoniseen suunnitelmaan kuuluva herkkä krusifiksi Jeesus ristillä. Sen kerrotaan olevan tekijänsä, puuveistäjä Hannes Autereen kauneimpia töitä. – Saimme ottaa mukaamme tasokkaan ja kattavan kirkkoesitteen. Nelikielisen esitteen teksti on paikallisen senioriopettajan Sointu Nokkalanlaatima, kuvat Kalevi Vesterisen.
Teimme lopuksi pienen kävelyn Vanhan Valamon 27 munkin ja 2 nunnan hautapaikan ääreen. Heidät oli evakuoitu sotien aikaan Kannonkoskelle ja siksi heidän viimeinen leposijansa sijaitsee Kannonkosken hautausmaalla. Näimme myös taiteilija Ilmari Virkkalan veistämän ja v. 1957 paljastetun sankarivainajien muistopatsaan.
Kannonkosken kirkosta retkemme jatkui Viitasaaren Huopanankoskelle. Kohisevan veden äärellä ryhmäämme vastassa oli Wiitaunionin (Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan) vapaa-aikatoimen johtaja Jorma Rihto. Kuulimme kiinnostavia tarinoita koskialueen menneisyydestä ja nykypäivästä. Vesivoima on jauhanut sähköä ja jauhoja ympärillä olevalle kylälle.Kirjailija Juhani Aho on viettänyt aikaansa Huopanankoskella kuuluisia lastujaan kirjoitellen. Uudemmasta kulttuurista mainittakoon kesällä 2000 esiintynyt Musiikin Ajan pieni kokoonpano, jota johti kapellimestari Esa-Pekka Salonen koskessa seisten tahtipuikkonaan uisteluvapa!
Tämän päivän Huopanankoski on vapaa-ajan kalastajien suosima paikka sekä kioskin ollessa avoinna myös Sinisen tien matkailijavirran pysähdyspaikka.
Huopanankoskelta ajelimme Viitasaaren keskustaan keittolounaalle leipomo-kahvila Vehnänjyvään. Siellä seuraamme liittyi puoli tusinaa iloista viitasaarelaista senioriopettajakollegaa. Nautimme lounaan, kahvittelimme ja rupattelimme tunnin verran.
Sen jälkeen olikin aika siirtyä viitasaarelaisten uuteen olohuoneeseen eli Torinrantaan. Keskustan paraatipaikalle aivan Keitele-järven rantaan on parin vuoden aikana rakentunut kaunis puistoalue. Torin puolelta sitä ympäröi kivetty, istutuksilla koristettu reunus ja kivillä istuksii n. 130 kpl eri-ikäisten viitasaarelaisten muovaamaa savilintua. Linnut kuuluvat pohjoisen Keski-Suomen kunnissa toteutettuun yhteisötaideprojektiin. Projektin vetäjä,taiteilija Jaana Bombin esitteli alueen ja kertoi lintujen synnystä. Puistoviheriölle laskeudutaan pyöreän ”kompassin” ja muutaman portaan kautta. Kompassi-aihiosta on v. 1895 löytyneen valinmuotin pohjalta muokattu Viitasaari-koru, jonka yhteistyökumppanina on tunnettu Kalevala Koru.
Jorma Rihto kertoi Viitasaaren keskustan muotoutumisen nykyvaiheesta. Viime vuosina torin ympärille on rakennettu puolen tusinaa kerrostaloa, joista on mitä kauneimmat näköalat Keiteleen Pihkurinselälle ja kaupungin keskustaan.
Jatkoimme kävelyretkeämme Porthanin puiston poikki kohti Vanhaa yhteiskoulua. Matkalla näimme Lottamajan, Porthanin muistokiven ja patsaan sekä SAK:n puheenjohtajan Niilo Hämäläisen muistomerkin. Ihastelimme suurten nälkävuosien aikaan rakennettua siltaa ja siihen liittyvää kivistä muistomerkkiä.
Viitasaaren vanha yhteiskoulurakennus on kaunis, suojeltu puutalo, valmistunut v. 1908. Yhteiskoulu aloitti toimintansa v. 1905 kuuluen maamme kolmen vanhimman maaseutuoppikoulun joukkoon. Tontilta on purettu pois v. 1962 valmistunut kivirakennus. Viitasaaren lukio toimi molemmissa rakennuksissa kevääseen 2011 saakka, jolloin lukiokoulutus siirtyi kylän toiseen päähän yhtenäiselle koulukampukselle. Vanhassa yhteiskoulurakennuksessa on nähtävissä ja aistittavissa menneen ajan koulutunnelmaa. Aulan seinällä onmuutamien koulun entisten luottamushenkilöiden sekä pitkäaikaisimpien rehtorien muotokuvat.
Retkemme päätteeksi kävimme vielä katsomassa Viitasaaren koulu- ja vapaa-ajan kampusta. Yhtenäisellä alueella ovat kirjasto, nuorisotalo, uimahalli, monitoimitalo, Viitasaari-Areena sekä koulutilat esikoulusta lukioon. Musiikkiopisto toimii nuorisotalolla. Välittömässä läheisyydessä ovat myös POKEn ammatillisen koulutuksen tilat, jalkapallohalli Hurrikaani sekä urheilukenttä. Ympärivuotinen ulkoliikunta-alue Savivuori on muutaman sadan metrin päässä. Kadun toisella puolella on myös uusi hirsinen päiväkoti Marjametsä.
Kampuksella kuulimme lisää taiteilija Jaana Bombinin kertomana koulujentämänkeväisestä yhteisötaideteoksesta Helminauha, josta pätkiä on nähtävissä koulurakennusten ulkoseinillä. Sen idea on lähtöisin 7-vuotiaalta oppilaalta ja Helminauhan tekemiseen on osallistunut n. 450 oppilasta.
Lämmin kesäsää suosi monipuolista kulttuuriretkeämme. Viitasaarelle jäi näkemistä vielä toiseksikin kerraksi!
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
- Oopperamatka Ilmajoelle 10.6.2018
Läsnä: 22 osallistujaa
Kauniina kesäsunnuntaiaamuna joukko reippaita senioriopettajia puolisoineen ja ystävineen oli valmiina oopperamatkalle Ilmajoelle. Karstulan Liikenteen varaama bussi osoittautui hivenen pieneksi joukollemme, istuinpaikkoja ei ollut riittävästi. Pulma ratkesi onneksi helposti: Saarijärven entisen matkahuollon lähellä seisoi parkissa normaalikokoinen linja-auto ja pääsimme matkaan ystävällisen ja ammattitaitoisen kuljettajamme Kari Halisen turvallisessa kyydissä.
Matkalla saimme havaita, että Pohjanmaan pellot ja luonto kärsivät kovasta kuivuudesta oman maakuntamme tavoin. Ilmajoelle saavuttuamme nautimme keittolounaan ja hyvät kahvit. Ennen katsomoon siirtymistä meillä oli aikaa piipahtaa vielä ooppera-alueen ulkopuolelle pystytetyissä käsityö- ym. myyntipisteissä.
Katetun katsomon eturivien paikoilta saimme nauttia tasokkaasta taide-elämyksestä. Meille avautui näyttämöllä suomalaisen valtiomieslegendan Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämä todentuntuisista näkökulmista. Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen käsikirjoittama ja Tuomas Kantelisen säveltämä teos oli kaikilta osin huolellisesti toteutettu äänentoistoa ja joukkokoreografioita myöten. Katsomo oli täynnä, aurinko ja kesän lämpö ilmassa suhahtelevine pääskysineen loivat musiikkijuhlan tuntua ihan Savonlinnan malliin! Väliajalla kahvittelimme lukion tiloissa pienen kävelymatkan päässä.
Kokonaisuutena jäi mielikuva, että yli 40-vuotisen musiikkijuhlahistorian kokemuksella ja taidolla Ilmajoella osataan tehdä yksityiskohtiin saakka hyvä festivaali kävijöille. Ruokailu ja väliaikatarjoilut sujuivat moitteettomasti. Tilat olivat siistit, pöydät kauniisti liinoitetut, sinivalkoiset kukat ja lautasliinat säilyttivät vielä Suomi 100-tunnelmaa, joka sopikin Mannerheim-esityksen henkeen. Hyvä maine kiirii, väkeä saapuu Ilmajoen tilaisuuksiin läheltä ja kaukaa. Yksi ja toinen meistä bongasikin tuttaviaan ihmisvilinässä.
Puheenjohtajamme Liisa ja tiedottajamme Alpo olivat hoitaneet meille hyvät retkijärjestelyt, lämmin kiitos molemmille. Tyytyväisinä palailimme kohti Saarijärveä ja hajaannuimme koteihimme jatkamaan kesän viettoa. Taivaalta tipahteli jopa kaivattuja vesipisaroita!
Kiitos kuluneesta kevätkaudesta – syksyllä jatketaan.
Leppoisaa kesää kaikille!
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
- Teatterimatka Tampereelle 14.10.2017
Läsnä: 13 osallistujaa
Teatterimatka Tampereelle
Lokakuisena lauantaina joukko senioriopettajia puolisoineen ja ystävineen kokoontui jälleen tapulin parkkipaikalle: tällä kertaa lähdettiin Tampereelle teatteriin. Salli Jokela oli erinomaisella kokemuksellaan järjestänyt liput näytelmään, jonka nimi oli Katoava maa. Etukäteistietona meillä oli, että näytelmä käsittelee ikääntyvää pariskuntaa, jonka vanhuudenpäiviä varjostaa vaimon muistisairaus.
Juha ja Pirjo Lehtonen ky:n pikkubussilla menomatka taittui joutuisasti halki syksynkirjavien maisemien Väätäiskylän ja Keuruun kautta Orivedelle. Pysähdyimme Orituvalle kahvittelemaan. Havaitsimme Orituvan olevan väkeä pullollaan, koulujen syyslomat olivat alkamassa. Ajoissa selvisimme tauon jälkeen bussiin ja tänä kesänä ja syksynä vallitsevaksi säätilaksi tulleessa sateessa köröttelimme Tampereelle.
Saavuimme Frenckellin näyttämön punatiilirakennukseen hyvissä ajoin ja odottavissa tunnelmissa. Teatteri oli lähes täynnä. Tila ei ollut kovin suuri, näyttämö oli katsojien keskellä.
Tapahtumat ottivat meidät välittömästi valtaansa. Saimme seurata avioparin nuoruutta ja ikääntyneempää yhdessäoloa. Tuntui, ettei näytelmässä ollut heikkoja kohtia lainkaan. Käsikirjoitus oli erinomainen, lavastus äärimmäisen yksinkertainen, mutta tehokas. Kaikki tapahtui pariskunnan makuuhuoneessa ja sängyllä. Ohjaus oli taitavaa. Näyttelijät, nuori pariskunta ja vanhempi pariskunta, olivat osaavia, selväsanaisia ja riipaisevalla tavalla tunnetiloja katsojille välittäviä.
Väliajalle Salli oli huolehtinut jokaiselle haluamansa suolaisen tai makean kahvileivän kahvin / teen kera. Näytelmän loppupuoli piti katsojat otteessaan viimeiseen minuuttiin saakka. Koskettavinta oli ehkä näytelmän syvä elämänläheisyys ja totuudenmukaisuus. Ne tavoitettiin niin käsikirjoituksessa kuin näyttelijöiden työskentelyssäkin ihan viimeisen päälle.
Kotimatka sujui harmaassa sadesäässä Jämsän ja Jyväskylän kautta. Syysillan jo alkaessa hämärtää olimme takaisin tapulin parkkipaikalla. Olimme nähneet näytelmän, joka antoi paljon ajattelemisen aihetta ja kosketti varmasti jokaista.
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Saarijärven seudun opetusalan seniorit ry
