TOIMINTAVUODEN 2023 TAPAHTUMAT
Yhteenveto vuoden tapahtumista:
PKSSO:N TAPAHTUMAT TOIMINTAVUONNA 2023
Tammikuun kuukausitapaaminen 10.1.2023 vietettiin yhteiskunnallisen keskustelun
merkeissä. Seppo Lehtovuori piti monipuolisen esityksen teemalla Ajankohtaista
yhteiskunnassamme, joka herätti vilkasta keskustelua.
Osallistujia 9 hlöä
Helmikuussa pidimme vuosikokouksen 14.2.2023.
Osallistujia oli 13 hlöä.
Maaliskuun kuukausitapaamisessa 14.3.2023 oli Muistikummituokio, jonka piti
muistiluotsi Sini Sanaslahti Keski-Suomen Muistiyhdistyksestä.
Osallistujia 11 hlöä.
Huhtikuussa 11.4.2023 pelasimme muistipelejä. OSJ:n vuoden 2023 teema oli
Aivoterveys ja yhdistyksemme maalis- ja huhtikuun aiheet liittyivät siihen.
Osallistujia 8 hlöä.
Toukokuussa 9.5.2023 kokoonnuimme kevätkahville lounasravintola
Karhunkattilaan Saarijärven kaupungintalolle. Siellä senioriopettaja – taiteilija Maisa
Kivi kertoi näyttelystään Galleria Beckerissä Jyväskylässä 17.6.-5.7.2023 ja toivotti
senioriopettajat sinne vierailulle. Kahvin jälkeen siirryimme tutustumaan vuoden
vaihteessa käyttöön otettuihin alakoulun ja vapaan sivistystyön tiloihin. Niitä esitteli
rehtori Anssi Hemminki.
Osallistujia 21 hlöä.
KESÄTAUKO kesä – elokuussa
Syyskauden aloitimme 6.9.2023 kokoontumalla Saarijärven Ruustinnaan.
Ruustinnan pehtoori Timo Rusanen kertoi paikan historiasta, ihailimme kaunista
rantaan viettävää puutarhaa ja halukkaat tekivät pienen maastokävelyn
lossiajeluineen. Lopuksi nautimme hyvät kahvit aittakahvilassa.
Osallistujia 13 kpl.
Lokakuussa 21.10.2023 matkasimme Seinäjoen teatteriin näkemään ja kokemaan
vaikuttavan musikaalin Niin kuin taivaassa. Matkalle osallistui senioriopettajien
lisäksi ystäviä ja tuttavia myös muista eläkeläisyhdistyksistä.
Osallistujia 43 hlöä.
Marraskuussa 8.11.2023 toimintasuunnitelmaamme oli merkitty vierailu Attendon
palvelukotiin Saarijärvellä. Mutta kuinka ollakaan, jälleen korona vesitti
suunnitelmamme ja kävimme sen sijaan katsomassa Galleria Ahkun
kierrätysnäyttelyn. Se olikin erittäin mielenkiintoinen: luovin silmin ja sormin syntyy
käytetyistä materiaaleista uskomatonta uustuotantoa! Tietoutemme karttui myös
arkipäivän kierrätysohjeista pienten esimerkkien valossa.
Osallistujia 5 hlöä.
Joulukuussa 12.12.2023 jouluateria ja jouluista ohjelmaa, mm. laulettiin tuttuja
joululauluja Veikko Heinäahon säestämänä ja kuultiin Seppo Lehtovuoren hieno
pakina Mansikkaniemen rusakoiden joulunvietosta. Perinteiset jouluherkut oli
jälleen valmistanut Pirtin Piiras erinomaisella taidollaan. Tämä jouluateria jäikin nyt
viimeiseksi heidän valmistamakseen, sillä isäntä ja emäntä kertoivat jäävänsä
eläkkeelle syksyllä 2024.
Osallistujia 23 hlöä.
TOUKOKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2023
Aika: ti 9.04.2023 klo 13–15.15
Paikka: Lounaskahvila KarhunKattila ja Saarijärven Koulu- ja kulttuurikeskuksen alakoulun ja vapaan sivistystyön tilat
Läsnä: 21 osallistujaa
Aihe: Kevätkauden päätöskahvit sekä tutustuminen Koulu- ja kulttuurikeskuksen alakoulun ja vapaan sivistystyön tiloihin
Keväisenä toukokuun toisena tiistaina kokoonnuimme Saarijärven kaupungintalon alakerrassa sijaitsevaan KarhunKattilaan kevätkauden päätöskahveille. Nautimme kahvin kanssa maukkaista pullista ja toistemme seurasta vilkkaasti keskustellen.
Senioriopettaja, taiteilija Maisa Kivi kertoi tulossa olevasta kesänäyttelystään Jyväskylässä. Näyttely on avoinna Galleria Beckerissä 17.6. – 5.7.2023 ja Maisa toivotti sinne kaikki tervetulleiksi.
Puheenjohtajamme Liisa kertoi tulevan syksyn ohjelmasuunnitelmista ja mainitsi, että yhdistyksen hallitus ottaa vastaan mielellään toiveita, mitä jäsenet odottavat yhdistystoiminnalta.
Kahvittelun jälkeen siirryimme yhdessä Koulu- ja kulttuurikeskukseen, jossa perusopetuksen rehtori Anssi Hemminki esitteli tammikuussa käyttöön otettuja alakoulun ja vapaan sivistystyön tiloja. Meidän senioriopettajien silmin katsottuna tilat ja laitteet niissä olivat varsin hienot. Opetusvälineet ovat harpponeet huimia askeleita älylaitteiden käyttöönoton myötä, mutta näimme sentään jossakin luokassa vielä tutun liitutaulun.
Saarijärven kaupungin vuonna 2017 alkanut 3-vaiheinen sivistystoimen rakentamisurakka on nyt viimeisessä vaiheessaan: ympäristötyöt ovat suuren rakennuskompleksin pihoilla meneillään. Ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön lukion ja yläkoulun opetustilat sekä keittiö- ja ruokailutilat. Toinen vaihe sisälsi vuoden vaihteessa käyttöön otetut alakoulun ja vapaan sivistystyön tilat sekä liikuntasalin.
Tämä mittava investointi tarjoaa osaltaan hyvinvointia, oppia ja kulttuuria Saarijärven eri-ikäisille asukkaille useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kesätauon jälkeen me senioriopettajat tapaamme taas!
Muistion laati Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
HUHTIKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2023
Aika: ti 11.04.2023 klo 13–14.50
Paikka: Olotila, Kauppakatu 8 2.krs, Saarijärvi
Läsnä: 8 osallistujaa
Aihe: Pelit
Huhtikuun kuukausitapaamisen peli-aihe liittyi OSJ:n Pidä huolta aivoistasi-teemaan.Paikallaolijat olivat tuoneet mukanaan erilaisia pelejä, joita yhdessä pelattiin. Osallistujista muodostui yksi 6 hengen ryhmä, joka pelasi pari tuntia ainakin luovuutta aktivoivaa DIXIT – peliä. Kaikille pelaajille peli ei ollut entuudestaan tuttu, mutta mukavasti se alkoi sujua, kun saimme opastusta aiemmin pelanneilta.Muistia ja aivoja aktivoivia pelejä ja pulmatehtäviä on monenlaisia. Niitä voi ratkoa yksin, pareittain tai ryhmissä. Aina ei tarvitse pelata voitosta, esim. me pelasimme Dixit-peliä ilman pistelaskua ja hauskaa oli, parituntinen vierähti nopeasti.
Puheenjohtajamme Liisa kertoi puolisonsa kanssa vastikään tekemästään senioriopettajien Hollannin-matkasta. Saimme onnistuneelta matkalta myös tuliaisia kahvin kanssa: Hollannin hunajan makuiset vohvelit tekivät pelaajaporukalle kauppansa. Kertun kääretorttu hävisi myös ”parempiin suihin”…. – kiitokset herkuista!
Lopuksi puheenjohtaja muistutti kevätkauden viimeisestä kuukausitapaamisesta tiistaina 9.5. 2023. Kokoonnumme yhdistyksen tarjoamille kevätkahveille klo 13.00 kaupungintalon alakerran lounasravintola Karhun Kattilaan. Sieltä siirrymme yhdessä Saarijärven koulu- ja kulttuurikeskukseen tutustumaan sen 2. vaiheen tiloihin. Ne otettiin käyttöön kuluvan vuoden alussa ja sisältävät mm. alakoulun ja vapaan sivistystyön tilat.
Muistion laati Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
MAALISKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2023
Aika: ti 14.03.2023 klo 13–14.35
Paikka: Olotila, Kauppakatu 8 2.krs, Saarijärvi
Läsnä: 11 osallistujaa
Aihe: Muistikummituokio, vierailija muistiluotsi Sini Sanaslahti Keski-Suomen Muistiyhdistyksestä
Miksi muistikummeja tarvitaan?
- joka 3.sekunti joku sairastuu etenevään muistisairauteen maailmassa
- Suomessa n. 200.000 muistisairasta, maailmassa lähes 52 milj.
- luvun oletetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä
- muistikummit = suomalainen versio amerikkalaisesta Dementia Friends – ohjelmasta
- globaali ohjelma, välittää tietoa, kannustaa muistiystävällisiin tekoihin omassa arjessa
- työikäisiä eli alle 65-vuotiaita sairastuneita on maassamme n. 7000
- muutokset vaikuttavat yksilöllisesti
- ehkäisy sama kuin sydän- ja verisuonisairauksissa:terveellinen ruoka, liikunta, lepo
- dementia ei ole sairaus vaan oireyhtymä, johon Alzheimerin tauti voi johtaa
- Alzheimerin tauti etenee hitaasti, tasaisesti, vasculaarinen muoto aaltomaisesti
- sekamuotoja voi olla, diagnosointi ei ole yksiselitteistä
- hahmottamishäiriöitä, jotka eivät johdu näöstä
- kotona kuvat, muistilaput jne tueksi arkeen
Muistin kirjahyllyt
- kun hyllyä ravistellaan, ylimmät kirjat alkavat tippua ensimmäisinä
Säilömuistin kirjahylly = hippokampus, hallinnoi asiatietoa
- ylimpänä: se, mitä tein tänä aamuna – tippuu ensimmäisenä pois, lähimuistia
- seuraavana esim. kun olin 60-vuotias ja jäin eläkkeelle….
- sitten, kun olin nuori äiti….
- lapsuus…..
- alimman hyllyn tavarat, vanhat asiat säilyvät muistissa pisimpään
Tunnemuistin kirjahylly = mantelitumake, hallinnoi tunteita
- kestävä, ei horju helposti
- millaisia tunteita päivä herättää minussa; en ehkä muista, mitä olen tehnyt, mutta tunnetilan muistan
- vierailulla: mitä minulle jäi muistiin vierailusta? Asia saattoi unohtua, mutta tunne jäi jäljelle, millaista siellä oli
Tehtävä: 73-vuotias, kuusi vuotta sitten muistisairauteen sairastunut henkilö. Jokainen sai vastata kyllä / ei kysymyksiin, mitä ko. henkilö ehkä pystyy nyt tekemään
- keittämään kahvia kyllä / ei
- silittämään kyllä
- toimimaan vaaleissa ei
- pukeutumaan kyllä
- seuraamaan tv-ohjelmaa kyllä / ei
- hoitamaan kauppa-asiat kyllä / ei
- olemaan tasavertainen puoliso parisuhteessa ei
- myymään kahvia vapaaeht.työssä ei
- tekemään voileivän kyllä
- kokoamaan palapelin kyllä / ei
- vastaukset hajosivat vastaajan kokemuksen / harkinnan mukaan paljon (ylläolevat ovat sihteerin vastauksia)
- ”oikeita” vastauksia ei luonnollisesti ole
5 tärkeätä seikkaa:
- Muistisairaus ei kuulu luonnolliseen vanhenemiseen
- Muistisairaudet ovat aivosairauksia
- Muistisairauteen eivät kuulu vain muistihäiriöt
- Muistisairauden kanssa voi elää hyvää elämää
- Ihminen ei ole vain diagnoosi
Lopuksi saimmetaitetun ”muistikummikortin”, johon ylläolevat viisi kohtaa on painettu sekä muistikummi – kukkamerkin.
- – – – – – – – – – – – – – –
Puheenjohtaja Liisa muistutti seuraavaa:
- Senioriopettajilla pitäisi olla edustus Saarijärven vanhusneuvostossa!
- ehdokas pitäisi miettiä valmiiksi!
- Yhdessä enemmän – messut la 25.3. Saarijärvellä
- senioriopettajien materiaali muiden eläkeläisyhdistysten kanssa yhteispöydässä entiseen tapaan
- OSJ-esitteet, Senioriopettaja-lehdet
- Huhtikuun kuukausitapaaminen ti 11.4. klo 13 Olotilassa
- pelaamme pelejä . tuokaa mukana!
Muistion laati Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
TAMMIKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2023
Aika: ti 11.01.2023 klo 13–15.00
Paikka: Saarijärven kaupungintalo, Tarvaala-sali
Läsnä: 9 osallistujaa
Aihe: Ajankohtaista yhteiskunnastamme, alustus Seppo Lehtovuori
PK-Sso:n kevätkauden toiminta aloitettiin yhteiskuntapoliittisella katsauksella, jonka alusti Seppo Lehtovuori. Läsnäolijat saivat kuulla monitahoisen, asiantuntevan pohjustuksen globaaleihin ja kotimaisiin yhteiskunnallisiin ajankohtaisasioihin, jotka herättivät keskustelua. RUNSAAT KIITOKSET SEPOLLE!
Seuraavassa tiivistelmä sihteerin muistiinpanoista:
Vallan tasapaino ja suuret maat
- Kiinaa ei saa neuvoa, hyvin itsenäinen
- taloudessa ajaa kohta USA:n ohi, etenkin kilpailu IT-alalla
- Eurooppa joutuu valitsemaan puolensa: Kiina – USA
- diktatorinen valtio, mutta vapaa talous!
- USA pärjää ilman liittolaisia; ”maailman poliisi”, aina paikalla; Naton päävaltio
- sisäpolitiikassa pahoja ongelmia
- rotuerottelu osittain palannut, ampumiset ym.
- Iran lähtenyt Venäjää tukemaan
- USA:n apu Ukrainalle ratkaisee sodan siellä
- Venäjä pyrkii johtajaksi, Putin unelmoi olevansa Pietari Suuri
- Isovihan aika: Suomea tuhottiin
- Stalin Suomen pitkäaikainen vihollinen
Teknologia maailmanpolitiikassa
- facebookin vaikutus ihmisiin: fb:n tykkäykset – ihmisen mitta?
- tekoälyn ja teknologian mahdollisuudet loputtomat, kun vain sovitaan, mikä on oikein ja mikä väärin!
- tekoälyn maailma vaatii yhteisen moraalikäsityksen, koska valta maailmassa on yhä pienemmän eliitin käsissä
- kehitystä yksinvallan suuntaan Euroopassa: Unkari, Puola, Venäjä
- populismi etenee kansallisvaltioissa, hallitaan demokratian keinoin
- Unkari: ”demokratia ilman kansalaisvapauksia”
- Puola yrittää alistaa oikeuslaitoksen politiikan hallintaan; auttaa paljon Ukrainaa, 1,5 milj. pakolaista
Länsimaiden yhteiset tukijalat, Eurooppa
- yhteiset arvot – tosin rapautuvat koko ajan
- monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö eli YK
- Ukrainan jälleenrakentaminen, Euroopan yhteisponnistus
- EU:lla ei yhteistä armeijaa, turvallisuus Naton avulla
- liberaali demokratia = enemmistö päättää ja toteuttaa kansan tahtoa
- jos liberaali demokratia katoaa, EU:lta häviää kyky toimia
- Euroopan muisti = Euroopan historia ja opetukset
- ilman muistia Eurooppaa tuhoavat kansallismielisyys, pakolaisvastaisuus ja vihapuhe
- ylikansallisuus = jäsenmaat luovuttavat valtaansa yhteisen edun hoitoon Brysselille
Nykyhetken ongelmia Euroopassa
- Euroopassa ei ole yhtenäistä perustuslakia
- johtaminen näyttää huonolta, kun Ukrainan sota vain jatkuu
- eri maissa oppositio on siirtynyt äärioikeistoon ja äärivasemmistoon
- Euroopassa asuu yli 10 miljoonaa pakolaista vailla kansalaisoikeuksia – joiden työpanos on kuitenkin välttämätön!
Maailman ajankohtaisia ongelmia
- pandemian vaikutukset
- Iimastonmuutos etenee maapallolla
- sään ääri-ilmiöt lisääntyneet
- nälänhätä eri puolilla maailmaa, mm. Nepal, Afrikan sarvi
- energiakriisi, koskee koko maailmaa
- kumpi kulkee edellä, teknologia vai yhteiskunnan sopeutuminen; tarvitaanko jatkuvaa kasvua?
Suomen tulevaisuusnäkymiä
- päästäänkö Natoon, kestääkö vielä kauan?
- kestääkö hyvinvointivaltio tulevat leikkaukset
- sähkö- ja energiakriisi
- mistä saadaan työvoimaa esim. ikääntyvien auttamiseksi?
- miten selviydytään lamasta, jos se tulee?
- valtion nopea velkaantuminen – julkisen talouden tasapainottaminen
- jakautuminen kahteen leiriin, oikeisto – vasemmisto
- mistä palveluista karsitaan tulevina vuosina
- ajammeko jatkuvaa talouskasvua vai maapallon kestokykyä?
- nuorilla hyviä asenteita!
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
TOIMINTAVUODEN 2022 TAPAHTUMAT
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
LOKAKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022
Aika: ti 11.10.2022 klo 13.00–14.50
Paikka: Saarijärven kaupungintalo, Mannila-Sali
Läsnä: 10 osallistujaa
Lokakuun kuukausikokouksessamme teimme todella antoisan nojatuolimatkan Japaniin Anna-Liisa Talaskiven toimiessa oppaanamme. Anna-Liisa on asunut ja toiminut opettajana Japanissa vv. 2001-03 ja 2006-08, joten hänellä oli omakohtaista tietoa välitettävänään kuulijoille upein kuvin höystettynä. Vaikka itsekullakin saattoi jotakin yleispiirteistä tietoa Japanista ollakin, esityksessä tuli paljon uutta ja mielenkiintoista.
Japani on n. 100 miljoonan asukkaan saarivaltio ja sen pääkaupungissa Tokiossa on n. 10 milj. asukasta. Maaperä on tuliperäistä ja maanjäristyksiä on tuhatkunta vuodessa. Tuhoja voivat aiheuttaa syksyisin myös taifuunit, jotka tuovat mukanaan rankkasateita. Vettä voi tulla metrikaupalla, jolloin maata ja rakennuksia vyöryy vuoristosta alas.
Japanissa on runsaasti autoteollisuutta ja liikenteen määrä on suunnaton, kuitenkin liikenne on sujuvaa. Kun ostaa auton, pitää esittää todistus, että sille on parkkipaikka valmiina! Autot voidaan pysäköidä jopa kerroksittain. Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne.
Näimme kuvia japanilaisista taloista. Pienilläkin maatilkuilla on istutuksia ja puutarhaa, jotka pidetään hyvin siisteinä. Käytävät haravoidaan esim. jokea muistuttaviksi. Japanilaisista suurin osa asuu kerrostaloissa.
Kuulimme japanilaisesta teeseremoniasta. Kengät otetaan pois ja asetutaan piiriin polvi-istuntaan. Geisha valmistaa teen ja sen kanssa nautitaan pieni leivonnainen. Seremonia kestää puolisen tuntia. Geishoilla on ammattiinsa pitkä koulutus ja koulutuksen aikana saadaan hyvä yleissivistys. Asuna on kimono, jonka pukemisessa tarvitaan avustaja, itse sitä ei pysty pukemaan ylle. Kasvoihin levitetään valkoista maalia, hiuksissa on koriste.
Kevät on Japanissa kaunis vuodenaika. Huhtikuussa kirsikkapuiden kukinta on parhaimmillaan. Kukkivien puiden alla on ihana olla piknikillä! Toinen hieno vuodenaika on syksy.
Japanissa palvotaan n. 1.000.000 jumaluutta! Esim. shintolaisuudessa palvotaan erilaisia luonnon kohteita: vuoria, kivenjärkäleitä, puita. Puistoissa on paljon temppeleitä, joiden äärellä ihmiset käyvät kumartelemassa ja rukoilemassa. Riisiköysi kuvaa usein, että paikka on pyhä. Köysi voidaan kiinnittää esim. suurten kivien ympärille. Temppeleiden ulkopuolelle voidaan viedä myös ruokaa. Jopa peiliäkin saatetaan palvoa! Temppelien alueella myydään erilaisia esineitä, joiden uskotaan tuottavan onnea, viisautta ym. hyvää. Etenkin uudenvuodenpäivänä ihmiset vaeltavat suurin joukoin temppeleille; tätä ”pyhiinvaellusta” pidetään kunnia-asiana.
Shintolaisuuden rinnalla on myös buddhalaisuutta. Buddhan temppelit ovat ulkonäöllisesti erilaisia. Japanissa on myös kristinuskoa, mutta vähän. Siellä toimii edelleen suomalaisia lähetysjärjestöjä. Koulu, jossa Anna-Liisa opetti Japanissa asuessaan, oli juuri lähetysjärjestöjen ylläpitämä yksityinen koulu.
Japanissa viljellään riisiä pelloilla. Sadevettä kerätään lammikoihin ja sitä lasketaan sitten riisipelloille. Riisintaimet istutetaan veteen. Puutarhavihanneksia viljellään myös pienenpienillä maaplänteillä: perunaa, sipulia näimme kuvissa. Perunoita voi ostaa myös kaupasta jopa yksitellen!
Keittiöt ovat vanhanaikaisia. Riisinkeitin on tietenkin joka taloudessa. Ruoka-aineista sieniä, kalaa ja muita mereneläviä käytetään runsaasti.
Anna-Liisalla oli mukana kiinnostavia havaintoesineitä, mm. oma leimasin. Se on tärkeämpi kuin oma allekirjoitus esim. autokaupoilla!
Saimme kuulla, että japanilaiset ovat ystävällisiä, huomaavaisia ja kohteliaita. He eivät varasta eivätkä roskaa katuja.
Lopuksi vielä harjoittelimme sujuvasti muutamia arkipäivän sanoja ja sanontoja japanin kielellä.
Parhaat kiitokset Anna-Liisalle erittäin monipuolisesta ja hyvästä esityksestä!
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
TOUKOKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022 KEVÄTRETKI KYYJÄRVELLE
Aika: ti 10.05.2022 klo 13.00 – 15.50
Paikka: Betset, Harsunkankaan laavu, Paletti
Läsnä: 18 osallistujaa Saarijärveltä, Karstulasta, Kinnulasta, Kyyjärveltä
Aihe: Betsetin esittely ja yhtiön tarjoamat kahvit; ulkoilua, makkaranpaistoa ja yhdessäoloa Harsunkankaan laavulla; käynti Paletin Kauppakeskuksessa
Kyyjärviset yhdistyksemme jäsenet Eliisa ja Tapio Heiskanen ja Tuula Härkönen olivat suunnitelleet kevätretkemme ohjelman. Kokoonnuimme aluksi Betset Oy:n tuotantolaitosten alku- ja kotipaikkaan, jossa perheyhtiö on perustettu ja jossa Kyyjärven tuotantoyksikkö edelleen sijaitsee. Toiminta on alkanut v. 1950 ja yhtiön päätoimiala on alusta lähtien ollut betoni. Aluksi yritys valmisti kaivonrenkaita ym. pienempiä betonituotteita. Toiminta on laajentunut vuosikymmenten myötä ja yhtiö on Suomen suurimpia erilaisten betonisten runko- ja valmisosien (pilarit, palkit) sekä valmisbetonin valmistajia. Yhtiötä esitellyt myyntipäällikkö Jari Pohjosaho luetteli rakennuksia, joihin Betset on toimittanut tuotteitaan: Tuurissa Keskisen kyläkaupan koristebetonit, Nova-sairaalan elementit, monia kouluja ja muita julkisia rakennuksia eteläisessä Suomessa. Kouluja on tulossa lisääkin tuotantoon kevään aikana peräti 11 kpl.
Yhtiöön kuuluu 9 tuotantoyksikköä: Kyyjärvi, Mikkeli, Vierumäki, Hämeenlinna, Nummela, Nurmijärvi, Helsinki, Turku ja Parainen. Yhtiö työllistää 624 hlöä, joista 190 Kyyjärvellä. V. 2021 liikevaihto oli 123 m€. Yhtiön arvot ovat vastuullisuus, luotettavuus ja yhdessä tekeminen, toimiminen. Yhtiö toimii edelleen perheyhtiönä. Nykyinen toimitusjohtaja Mika Löytönen edustaa 3. omistajasukupolvea. Hänen isänsä Hannu Löytönen on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja Hannun isä Toivo Löytönen oli betonituotannon perustaja.
Kahvittelun lomassa me retkeläiset saimme kuulla myös palan Kyyjärven historiaa. Eliisa Heiskanen ja Tuula Härkönen esittivät aidolla Kyyjärven murteella hauskoja huomioita sekä paikkakunnasta että sen asukkaista. Menneiden vuosien tapahtumista päätellen kyyjärviset ovat edelleen omaleimaista, mukavaa väkeä, jotka asuttavat toimeliaasti pientä kuntaansa ja viihtyvät hyvin pohjanmaalaisten naapureidensa rajapinnassa.
Betsetin sisätuotantotiloihin emme päässeet tutustumaan, mutta kylläkin valtavaan ulkoalueeseen, jossa jokaisella sinne varastoidulla tuotteella on tarkasti oma paikkansa, jotta logistiikka toimii sujuvasti. Kuljetusjärjestelyt on ulkoistettu. Betset-tunnuksilla varustettuja rekkoja ja autoja näkyy etenkin 13-tiellä runsaasti eikä ihme, sillä v. 2020 kuormia lähti 17.099 kpl.
Ympäristöasiat tulee huomioida nykyään kaikessa toiminnassa. Betonituotteiden etuna on pitkä käyttöikä,vähäinen huollettavuus sekä yli 80-prosenttinen kierrätettävyys. Betsetille on myönnetty kolme sertifikaattia: laatujärjestelmästä, ympäristöstä ja työterveydestä sekä -turvallisuudesta.
Yhtiöllä on Kyyjärvellä investointitarpeita, jotka realisoituvat aikanaan. Lähiajan merkittäviä haasteita ovat pula työntekijöistä ja teräksestä. Betonin sisässä on varsin paljon rautaa, sen saatavuus on heikentynyt ja hinta noussut. Betonin pääraaka-aine, hiekka ja sora, saadaan n.10 km päästä Oikarinharjusta, joka on yhtiön omistuksessa. Raaka-ainetta arvioidaan riittävän siellä 30 vuodeksi ja sitä kiitellään hyvälaatuiseksi.
Mielenkiintoisen tehdasvierailumme jälkeen siirryimme läheiselle Harsunkankaan ulkoilualueelle toteuttamaan OSJ:n teemavuoden aihetta Lisää liikettä. Kokeilimme kuntoportaat ja teimme eripituisia kävelylenkkejä maastossa. Tuoksuva nuotiosavu ilmoitti kohta, että on makkaranpaistoaika. Kyllä voikin makkara ja mehu maistua hyvältä hyvässä seurassa ja mukavassa ympäristössä nautittuna!
Lopuksi piipahdimme vielä kauppakeskus Paletissa liikkeiden tarjontaa katsastamassa. Sitten olikin iltapäivä jo niin pitkällä, että oli aika kääntyä kotimatkalle.
Jälleen kerran saatoimme todeta, että jokaisella retkellä oppii ja näkee uutta ja että yhdessäolo virkistää!
Parhaat kiitokset Eliisalle, Tapiolle ja Tuulalle antoisan retkipäivämme järjestelyistä.
Yhdistyksemme toiminta jää nyt kesätauolle. Seuratkaa kuitenkin kotisivujamme www.pks.osj.fi
Kiitos kuluneesta toimikaudesta – syyspuolella jatketaan!
Kaunista, lämmintä kesää kaikille
t. Terttu – sihteeri
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
HUHTIKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022
Aika: ti 05.04.2022klo 12–14.30
Paikka: Mannilan kartano, Mannilantie 9; Saarijärven museo, Saarijärvi
Läsnä: 17osallistujaa
Aihe: Tutustuminen Mannilan kartanoon; Kahvittelu ja suomalaisten ryijyjen näyttely Saarijärven museolla
Senioriopettajien huhtikuun kuukausikokoontumiseen sattui kevättalven lumisin pyrypäivä. Iloinen joukko osallistujia saapui kuitenkin paikalle viehättävään Mannilan kartanoon tutustumaan talon historiaan ja nykypäivään. Mukana olivat myös yhdistykseemme hiljattain liittyneet jäsenet, Raija Kaarakainen ja Anne Leppänen, jotka toivotimme lämpimästi tervetulleiksi. Mannilasta siirryimme Saarijärven museoon pullakahveille ja ihastelemaan suomalaisten ryijyjen näyttelyä. Iltapäivästä muodostui antoisa perinnerakentamisen ja perinteisen käsityötaidon kokonaisuus.
- Mannilan kartano
- omistajat Hannele ja Ville Rosti; innostuneet omistajat tekivät kaupat nopeasti v. 2015
- tila on syntynyt v. 1680
- tilalla on ollut historiansa aikana useita omistussuhteita; 1870 Karstulasta Malmberg-niminen omistaja > Mannila, myi tilan pojalleen
- päärakennus paloi, nykyinen päärakennus valmistui 1880
- nykyiset omistajat eivät asu kartanossa; ovat entistäneet rakennusta v:sta 2015 lähtien
- talo purettiin alhaalta ylös asti lähes kokonaan; tekemistä oli paljon, koska rakennuksessa oli toiminut päiväkoti eikä silloisissa korjauksissa ja muutostöissä vanhasta ollut välitetty vähääkään
- rakennus sai olla purettuna pitkään, jolloin rakenteet tuulettuivat ja kuivuivat muovien ym. epäsopivien materiaalien jäljiltä
- talon lämmitysjärjestelmänä ilmavesilämpöpumput, vesikiertopatterit
- entistämisen tavoitteena saada esille rakennuksen vanhaa tunnelmaa ja näköä: kaakeli- ja pönttöuuneja, leveitä lattialankkuja, pariovia, perinteisiä ikkunamuotoja, kattokruunuja, seinälampetteja, vanhanmalliset valokatkaisijat, lämpöpatterit jne
- rauhallinen värimaailma, jokainen huone eri sävyinen; näkyviin jätetään myös vanhaa hirsiseinää
- tällä hetkellä tilaa n. 60 hengelle; viisi eri kokoista salia
- keittiö rakennetaan viimeiseksi, 55 neliömetriä
- Mannilan tiloissa on jo järjestetty erilaisia tilaisuuksia
- musiikkiopistolle vuokrattu tiloja opetus- ja tilaisuuskäyttöön
- Mannilan tontilla (6000 neliömetriä) on runsaasti vanhaa puustoa, myös jalopuita ja erilaisia kasveja, esim. sinivuokkoja, linnustoa, esim. viirupöllöperhe
- Ryijynäyttely Saarijärven museolla
- museolla nautittujen kahvien jälkeen oli mahdollisuus tutustua upeisiin suomalaisiin käsityötaidon näytteisiin, ryijyihin
- näyttelyssä kymmeniä ryijyjä eri aikakausilta
- mukana lähes 50 ryijyä Suomen suurimman yksityisen ryijykokoelman omistavalta Tuomo Sopaselta
- näyttelyssä on hyvin erikokoisia taideteoksia, joita on pidetty seinällä, lattialla, penkillä, keinutuolissa, reessä, hetekan takana ……
- hyvin kiinnostavia ovat mm. Lotta-ryijy ja muut sota-ajan ryijyt
- värit ovat suomalaiseen tapaan hillittyjä, maanläheisiä, etenkin vanhemmissa ryijyissä
- nukan pituus vaihtelee; joissakin nukat ovat niin lyhyitä, että tuntuu ihmeeltä, miten ne on saatu solmituksi
- katsoja havaitsi, miten ryijyn värit ja kuviot muuttuvat erilaisiksi katsojan välimatkasta riippuen: värit heräävät suorastaan hehkumaan ja kuvatut hahmot eloon, kun teokseen on riittävästi välimatkaa!
Ryijynäyttelystä on juttu Saarijärveläisessä nro 7 / 5.4.2022 sivuilla 8 – 9
- Seuraava kuukausitapaaminen on ti 10.5. Luontoretki Kyyjärvelle. Sinne on bussikuljetus, ilmoittautuminen Liisalle tai Tertulle 3.5. mennessä.
Retken ohjelma ja yksityiskohtaiset tiedot tulevat yhdistyksen kotisivulle www.pks.osj.fi
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
***
MAALISKUUN KUUKAUSIKOKOUS 2022
Aika: ti 08.03.2022klo 13–14.50 / Naistenpäivä
Paikka: Olotila, Kauppakatu 8, Saarijärvi
Läsnä: 7osallistujaa + Anne Leppänen alustajana
Aihe: Suomi koulutuksen kehittämiskumppanina / koulutusviejänä maailmalla
Maaliskuun kuukausitapaaminen tarjosi senioriopettajille kukkuramitoin mielenkiintoista tietoa suomalaisesta koulutusviennistä.
Alustajaksi saimme todellisen asiantuntijan Anne Leppäsen, joka on toiminut vuosikymmenten ajan POKEssa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina, opinto-ohjaajana ja opettajien kouluttajana sekä ollut mukana paikan päällä eri puolilla maailmaa koulutusvientiämme edistämässä. Hän jäi eläkkeelle JAMKista syksyllä 2021.
Suomen lisäksi vahvoja koulutusvientitoimijoita maailmalla ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti. Suomen eri oppilaitokset kilpailevat keskenään vientihankkeista, jos kohta tehdään myös yhteistyötä mm. eri ammattikorkeakoulujen kesken. Suomen koulutustiedolla on toisaalta laajaa kysyntää hyvien Pisa-tulosten ansiosta.
Koulutus / kehittämiskumppanuus voi olla tutkintoon johtavaa koulutusta, eri pituisia englanninkielisiä opiskelukokonaisuuksia, opiskelijavaihtoa, erilaisia tutkimus- ja kehityshankeohjelmia, joita esim. EU rahoittaa. Se voi olla myös kehitysyhteistyötä, jota Suomen ulkoministeriö rahoittaa. Koulutusvienniksi luetaan myös koulutus, joka järjestetään Suomessa ulkomaisille osallistujille, esim. rehtoriryhmälle tai tietyn alan opiskelijoille.
Koulutusviennin kohdealueita ovat / ovat olleet Kiina, Kaakkois-Aasia, Latinalainen Amerikka, Persianlahden arabimaat. Afrikka on uusi potentiaalinen alue.
Varsinainen koulutusvienti on kohdemaalle maksullista palvelua, jota ohjaa ja koordinoi Suomen koulutusviennin strategia. OPH Education Finland – ohjelma: temaattisia kärkiä mm. koulutuksen digitaaliset palvelut, oppimisympäristöjen kehittäminen ja teknologia. Kysymys on miljoonaluokan vientibisneksestä: 2014 260 Me, 2018 359 Me, 2019 385 milj.euroa. Koulutusviennin tiekartassa, joka ulottu vuoteen 2023, tavoitteeksi on asetettu 1 Mrde. Kysytyimpiä palveluita ovat opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt sekä tutkintoon johtava koulutus.
Kun toimitaan vieraissa kulttuureissa, koulutusviennin onnistumisen edellytyksiä ovat asiakkaan ja kysynnän aito ymmärtäminen, kokonaisvaltaisen tarjonnan tuottaminen, pitkäjänteinen toiminta, suunnitelmallisuus sekä uudenlainen systeemitason toiminta.
Keski-Suomessa koulutusvientiorganisaatioksi perustettiin 2000-luvun alkupuolella EduCluster Finland ECF, Jyväskylä. Siihen kuuluvat Jkl yliopisto, JAMK ja Gradia.
Koulutusviennin tuloksena toimii maailmalla useita eri kouluja suomalaisin opein: Qatar-Finland International School, Finland International School in Maledives, Finland Oman School, Finland Academic School Al-Farabi in Kazakstan.
Case JAMK
- 8500 opisk. 60 eri maasta, suorittavat eri pituisia opintojaksoja JAMKissa
- yli 300 yhteistyökumppania ulkomailla
- koulutusviennin liikevaihto n. 1Me
- Nepal, Vietnam, Afrikka
- kärkikumppanuuksia: Kazakstanissa terveydenhuollon koulutusta yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa; Argentiinassa amm.koulutuksen opettajia; Kiinassa JAMK + Tampereen Aikuiskoulutuskeskus: kiinalais-suomalainen oppimisinnovaatiokeskus
- Saudisaatio(prosessi) ja maan ammatillisen koulutuksen kehittäminen
- * Saudi-Arabia varautuu tilanteeseen, että öljy loppuu
- * 27 milj. asukkaan maassa 9 milj. siirtotyötyöläistä tekevät työt > pitää varautua siihen, että oman maan kansalaisten on ryhdyttävä tekemään töitä> tarvitaan tukea ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ja opettajien ohjausta
- Kosovo Twinning-asiantuntijuushanke 2016–2019
- * hyödynsaajat: Kosovon turvallisuusalan toimijat = poliisi, tulli, rajavartiolaitos, pelastustoimi, verottaja
- * maasta lähtee väkeä siirtotyöläisiksi, maa elää EU-rahoilla ja siirtotyöläisten lähettämillä rahoilla; nepotismi kukoistaa!
- Nepal 2017–2019
- * kehitetään korkeakoulusektoria ja opettajainkoulutusta
- * hyödynsaajat: monialaisen Tribhuvanin yliopiston opettajankoulutusyksiköt Katmandussa ja maakunnissa
- * tavoitteena kehittää opettajainkoulutuksen saavutettavuutta, tasa-arvoa, pedagogiikkaa, digitalisaatiota sekä opiskelijoiden ja oppimisen ohjausta
Netistä löytyy paljon tietoa koulutusviennistä eri yliopistojen kohdalta. Anne Leppänen antoi nettiosoitteen, joka vie monenlaisen mielenkiintoisen tiedon lähteille: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma
Antoisa tilaisuus Olotilassa päättyiklo 14.50.
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
***
TOIMINTAVUODEN 2021 TAPAHTUMAT
Kevätkauden 2021 kaikki kuukausitapaamiset jouduttiin koronaepidemian vuoksi perumaan. Ainoastaan yhdistyksen vuosikokous saatiin pidetyksi 10 hengen voimin 9.2.3021. Samoin v. 2019 OSJ:n valtakunnalliseen teemaan liittynyt digikurssi voitiin toteuttaa. Siihen kuului neljä kokoontumista: 15.4., 22.4., 29.4. ja 6.5. Osallistujia oli keskimäärin 6 kpl kullakin kerralla.
Syyskauden tapahtumat
- Konneveden retki 7.9.2021
Aloitimme syyskauden 2021 tekemällä retken Konnevedelle. Matkasimme liikennöitsijä Esa Oksan bussilla, osallistujia oli 17.
Tutustuimme aluksi Törmälän loma- ja kurssikeskukseen Rautalammin puolella, kirkkaan Hankaveden rannalla. Siellä tuloomme olivat valmistautuneet emäntä Sari ja isäntä Matti Varis. Nautimme maukkaat aamukahvit suolaisen ja makean leivonnaisen kera. Sen jälkeen isäntä esitteli meille paikan toimintaa ja historiaa. Tutustuimme entiseen navettaan rakennettuun kirkkosaliin sekä ympärillä avautuvaan rantamaisemaan rakennuksineen.
Törmälästä siirryimme Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Siellä saimme kuulla mielenkiintoisen esitelmän mm. raakuista. Nautimme myös monipuolisen ja herkullisen lounaan. Ohiajaessamme piipahdimme katsastamassa vieläKonneveden harmaakivikirkon ulkoapäin.
Iltapäivällä oli vuorossa 2h opastettu risteily Etelä-Konneveden kansallispuiston upeissa syysmaisemissa.
Kotimatkalle lähdettiin ajelemaan klo 16.
- Keski-Suomen senioriopettajien VI Syyspäivä 2.10.2021
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:n vuoro oli järjestää Keski-Suomen alueellinen syyspäivä. Korona esti sen toteuttamisen v. 2020, mutta la 2.10.2021 oli tilaisuudelle oikein hyvä ajankohta. Väkeä kokoontui Saarijärven uuteen koulu- ja kulttuurikeskukseen täsmälleen odotettu määrä, 60 henkeä ja päivä onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja suunnitellusti. Taloudellisestikin päivä oli menestys.
Päivän materiaali on arkistoitu PK-Sso:nvv. 2018-2021 mapin loppuun.
- Maisa Kiven taidenäyttely 9.11.2021
Marraskuun tapaaminen pidettiin senioriopettaja, taiteilija Maisa Kiven taidenäyttelyssä Kehrän tiloissa, os. Kauppakatu 8 Saarijärvi.
Maisa esitteli värikylläisen näyttelynsä perusteellisesti ja kertoili samalla elämänvaiheistaan. Tilaisuuden aluksi lauloimme kahden paikallisen pelimannin säestämänä Keski-Suomen kotiseutulaulun ja kahvittelun lomassa kuulimme lisää tuttuja sävelmiä, joissa saimme laulaa mukana.
Paikalla oli 12 osallistujaa.
- Yhdistyksen jouluateria 7.12.2021
Syyskaudenja koko toimintavuoden päätteeksi kokoonnuimme jo perinteeksi muodostuneelle jouluaterialle Saarijärven seurakuntatalolle. Monenlaiset jouluherkut kattoi meille Pirtin Piiras ja kyllä ne maistuivat! Kaiken kruunasivat vielä jouluinenpuolukkahyytelökakkukahvit. Ulkona upeissa lumimaisemissa paukkui parinkymmenen asteen pakkanen, mutta sisällä oli lämmin, joulumuistoja nostattava tunnelma.
Yhtenäiskoulun 6B-luokan oppilasryhmä esitti tutun ”Tiernahenkilöt”-kuvaelman opettajansa Vesa-Matti Laaksosen johdolla. Nimimuunnos johtui siitä, että tällä kertaa ryhmässä oli vain yksi poika. Esitys kirvoitti kuulijoissa vuosikymmenten takaisia muisteluitaomien koulujensa joulujuhlista. Oppilaat mainitsivat olevansa köyhiä yhtenäiskoulun oppilaita ja niinpä kuulijat esityksestä kiitollisina kartuttivatkin esiintyjien luokkaretkikassaa laittamalla lantin jos toisenkin heidän rahakuppiinsa.
Joulumieltä lisäsivät yhdessä lauletut tutut joululaulut, säestäjänä Veikko Heinäaho sekä Seppo Lehtovuoren lukemaF.E. Sillanpään eli Taatan joulupakina Unelma joulusta.
Osallistujia oli 23 kpl. Ateria oli jäsenille tällä kertaa maksuton, koska saimme OSJ:ltä niin reilun avustusmäärärahan Syyspäiväämme varten.
Tyytyväisinä saatamme todeta, että koronasta huolimatta Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:n syyskausi saatiin toiminnallisesti ehyenä päätökseen, vaikka kevätkauden ohjelmasuunnitelmista jouduttiinkin tinkimään.
Lämpimät kiitokset kaikille, rauhaisaa joulunaikaa toivottaen
sihteeri-Terttu
***
TAPAHTUMIA AIKAISEMMILTA VUOSILTA
- Kevätretki Karstulaan 21.5.2019
Joukko Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajia kokoontui yhdistyksensä kevätkauden päätteeksi Karstulaan.
Heti torille saavuttuaan senioriopettajat saivatkokea yllätyksen: Tolppilan koulun 1a-luokan opettaja PäiviHonkonen-Tyniosui oppilaidensa kanssa ohikulkiessaan paikalle ja yhdessä viritettiin suvivirsi aurinkoisen päivän kunniaksi. Kevätpäivä Karstulassa–tapahtuma ei olisi voinut kauniimmin alkaa!
Kunnantalo Himmelissä kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Poikonen otti retkeläiset vastaan ja esitteli kuntaa. Lisäksi tutustuttiin valtuustosalia väistötilanaan käyttäviin kolmasluokkalaisiin ja kuultiin opettajien Anne ja Oki Niemisen ohjaama kakkosluokkalaisten aakkosesitys, joka päättyi riemukkaan kesän toivotuksiin. Kahvituokion jälkeen vierailtiinKruukkilan talossa, jonka historiaa ja nykypäivääesitteli kansalaisopiston rehtori Kirsti Keihäsvuori. Nopeimmat ehtivät pistäytyä Galleria Himmelissä lukiolaisten näyttelyyn ja paikallisiin kauppoihinkin. Yhdessäpysähdyttiin vielä Enojoen kulttuurimaisemaan ja Fieandtin kiville palauttamaan mieliin Suomen sodan vaiheita kesältä 1808. Kiireettömän retken päättivät ruokailu, kevätlaulut ja – runot sekä museokierrosWanhoissaWehkeissä.
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry:n toimintaan kuuluvat eri teemojen ympärille rakentuvat kuukausitapaamiset. Ne toteutetaan alustusten, kulttuuri- ja luontomatkojen ja vierailujen muodossa. Vuoden 2019 keskusjärjestö OSJ:n (Opetusalan Seniorijärjestö) teemana on Ikääntyvien ravitsemus ja siihen liittyviä tapahtumia yhdistyksen toimintavuoden ohjelmaan mahtuu useampiakin. Niistä samoin kuin muusta toiminnasta saa tietoa yhdistyksen kotisivuilta www.pks.osj.fi. Yhdistykseen kuuluu jäseniä kaikista Saarijärven – Viitasaaren seutukunnan kahdeksasta kunnasta. Puheenjohtajana on Liisa LehtovuoriSaarijärveltä ja sihteerinä Terttu Möttönen Karstulasta. Hänet valittiin huhtikuussa järjestön vuosikokouksessa kolmannelle kaudelle 2019-21 keskusjärjestö OSJ:n hallitukseen Keski-Suomen edustajana.
- Kevätretki Kannonkoskelle ja Viitasaarelle 8.5.2018
Läsnä: 15 osallistujaa
Yhdistyksemme kevätkauden teema on kulttuuri ja niinpä toukokuun kuukausitapaamisemme toteutettiin ”multikulttuurisena” kevätretkenä Kannonkoskelle ja Viitasaarelle.
Kauniina toukokuun aamuna kokoontui yhdeksän virkeätä senioriopettajaa tapulin parkkipaikalle odottelemaan Lehtonen ky:n pikkubussia. 15 minuutin ja pj Liisan soittaman muutaman puhelinsoiton jälkeen meidän oli todettava, ettei bussi ilmestynyt paikalle. Hyppäsimme omiin autoihimme ja lähdimme kimppakyydeillä kohti Kannonkoskea.Lähtöviivästyksestä huolimatta saavuimme aikataulun mukaisesti ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme, Kannonkosken kirkkoon. Suntio Elvi Leppänen esitteli meille kirkon asiantuntevasti ja monipuolisesti. Kirkon puhdas valkoisuus ja yksinkertainen kauneus lähes mykisti meidät. Kirkko on vihitty käyttöön 19.6.1938 ja sen ovat suunnitelleet Märta ja Pauli Blomstedt. Se edustaa maamme kirkkoarkkitehtuurin vanhinta ja puhdaslinjaisinta funktionalismia. Kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen sijasta alttarilla on arkkitehtoniseen suunnitelmaan kuuluva herkkä krusifiksi Jeesus ristillä. Sen kerrotaan olevan tekijänsä, puuveistäjä Hannes Autereen kauneimpia töitä. – Saimme ottaa mukaamme tasokkaan ja kattavan kirkkoesitteen. Nelikielisen esitteen teksti on paikallisen senioriopettajan Sointu Nokkalanlaatima, kuvat Kalevi Vesterisen.
Teimme lopuksi pienen kävelyn Vanhan Valamon 27 munkin ja 2 nunnan hautapaikan ääreen. Heidät oli evakuoitu sotien aikaan Kannonkoskelle ja siksi heidän viimeinen leposijansa sijaitsee Kannonkosken hautausmaalla. Näimme myös taiteilija Ilmari Virkkalan veistämän ja v. 1957 paljastetun sankarivainajien muistopatsaan.
Kannonkosken kirkosta retkemme jatkui Viitasaaren Huopanankoskelle. Kohisevan veden äärellä ryhmäämme vastassa oli Wiitaunionin (Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan) vapaa-aikatoimen johtaja Jorma Rihto. Kuulimme kiinnostavia tarinoita koskialueen menneisyydestä ja nykypäivästä. Vesivoima on jauhanut sähköä ja jauhoja ympärillä olevalle kylälle.Kirjailija Juhani Aho on viettänyt aikaansa Huopanankoskella kuuluisia lastujaan kirjoitellen. Uudemmasta kulttuurista mainittakoon kesällä 2000 esiintynyt Musiikin Ajan pieni kokoonpano, jota johti kapellimestari Esa-Pekka Salonen koskessa seisten tahtipuikkonaan uisteluvapa!
Tämän päivän Huopanankoski on vapaa-ajan kalastajien suosima paikka sekä kioskin ollessa avoinna myös Sinisen tien matkailijavirran pysähdyspaikka.
Huopanankoskelta ajelimme Viitasaaren keskustaan keittolounaalle leipomo-kahvila Vehnänjyvään. Siellä seuraamme liittyi puoli tusinaa iloista viitasaarelaista senioriopettajakollegaa. Nautimme lounaan, kahvittelimme ja rupattelimme tunnin verran.
Sen jälkeen olikin aika siirtyä viitasaarelaisten uuteen olohuoneeseen eli Torinrantaan. Keskustan paraatipaikalle aivan Keitele-järven rantaan on parin vuoden aikana rakentunut kaunis puistoalue. Torin puolelta sitä ympäröi kivetty, istutuksilla koristettu reunus ja kivillä istuksii n. 130 kpl eri-ikäisten viitasaarelaisten muovaamaa savilintua. Linnut kuuluvat pohjoisen Keski-Suomen kunnissa toteutettuun yhteisötaideprojektiin. Projektin vetäjä,taiteilija Jaana Bombin esitteli alueen ja kertoi lintujen synnystä. Puistoviheriölle laskeudutaan pyöreän ”kompassin” ja muutaman portaan kautta. Kompassi-aihiosta on v. 1895 löytyneen valinmuotin pohjalta muokattu Viitasaari-koru, jonka yhteistyökumppanina on tunnettu Kalevala Koru.
Jorma Rihto kertoi Viitasaaren keskustan muotoutumisen nykyvaiheesta. Viime vuosina torin ympärille on rakennettu puolen tusinaa kerrostaloa, joista on mitä kauneimmat näköalat Keiteleen Pihkurinselälle ja kaupungin keskustaan.
Jatkoimme kävelyretkeämme Porthanin puiston poikki kohti Vanhaa yhteiskoulua. Matkalla näimme Lottamajan, Porthanin muistokiven ja patsaan sekä SAK:n puheenjohtajan Niilo Hämäläisen muistomerkin. Ihastelimme suurten nälkävuosien aikaan rakennettua siltaa ja siihen liittyvää kivistä muistomerkkiä.
Viitasaaren vanha yhteiskoulurakennus on kaunis, suojeltu puutalo, valmistunut v. 1908. Yhteiskoulu aloitti toimintansa v. 1905 kuuluen maamme kolmen vanhimman maaseutuoppikoulun joukkoon. Tontilta on purettu pois v. 1962 valmistunut kivirakennus. Viitasaaren lukio toimi molemmissa rakennuksissa kevääseen 2011 saakka, jolloin lukiokoulutus siirtyi kylän toiseen päähän yhtenäiselle koulukampukselle. Vanhassa yhteiskoulurakennuksessa on nähtävissä ja aistittavissa menneen ajan koulutunnelmaa. Aulan seinällä onmuutamien koulun entisten luottamushenkilöiden sekä pitkäaikaisimpien rehtorien muotokuvat.
Retkemme päätteeksi kävimme vielä katsomassa Viitasaaren koulu- ja vapaa-ajan kampusta. Yhtenäisellä alueella ovat kirjasto, nuorisotalo, uimahalli, monitoimitalo, Viitasaari-Areena sekä koulutilat esikoulusta lukioon. Musiikkiopisto toimii nuorisotalolla. Välittömässä läheisyydessä ovat myös POKEn ammatillisen koulutuksen tilat, jalkapallohalli Hurrikaani sekä urheilukenttä. Ympärivuotinen ulkoliikunta-alue Savivuori on muutaman sadan metrin päässä. Kadun toisella puolella on myös uusi hirsinen päiväkoti Marjametsä.
Kampuksella kuulimme lisää taiteilija Jaana Bombinin kertomana koulujentämänkeväisestä yhteisötaideteoksesta Helminauha, josta pätkiä on nähtävissä koulurakennusten ulkoseinillä. Sen idea on lähtöisin 7-vuotiaalta oppilaalta ja Helminauhan tekemiseen on osallistunut n. 450 oppilasta.
Lämmin kesäsää suosi monipuolista kulttuuriretkeämme. Viitasaarelle jäi näkemistä vielä toiseksikin kerraksi!
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
- Oopperamatka Ilmajoelle 10.6.2018
Läsnä: 22 osallistujaa
Kauniina kesäsunnuntaiaamuna joukko reippaita senioriopettajia puolisoineen ja ystävineen oli valmiina oopperamatkalle Ilmajoelle. Karstulan Liikenteen varaama bussi osoittautui hivenen pieneksi joukollemme, istuinpaikkoja ei ollut riittävästi. Pulma ratkesi onneksi helposti: Saarijärven entisen matkahuollon lähellä seisoi parkissa normaalikokoinen linja-auto ja pääsimme matkaan ystävällisen ja ammattitaitoisen kuljettajamme Kari Halisen turvallisessa kyydissä.
Matkalla saimme havaita, että Pohjanmaan pellot ja luonto kärsivät kovasta kuivuudesta oman maakuntamme tavoin. Ilmajoelle saavuttuamme nautimme keittolounaan ja hyvät kahvit. Ennen katsomoon siirtymistä meillä oli aikaa piipahtaa vielä ooppera-alueen ulkopuolelle pystytetyissä käsityö- ym. myyntipisteissä.
Katetun katsomon eturivien paikoilta saimme nauttia tasokkaasta taide-elämyksestä. Meille avautui näyttämöllä suomalaisen valtiomieslegendan Carl Gustaf Emil Mannerheimin elämä todentuntuisista näkökulmista. Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen käsikirjoittama ja Tuomas Kantelisen säveltämä teos oli kaikilta osin huolellisesti toteutettu äänentoistoa ja joukkokoreografioita myöten. Katsomo oli täynnä, aurinko ja kesän lämpö ilmassa suhahtelevine pääskysineen loivat musiikkijuhlan tuntua ihan Savonlinnan malliin! Väliajalla kahvittelimme lukion tiloissa pienen kävelymatkan päässä.
Kokonaisuutena jäi mielikuva, että yli 40-vuotisen musiikkijuhlahistorian kokemuksella ja taidolla Ilmajoella osataan tehdä yksityiskohtiin saakka hyvä festivaali kävijöille. Ruokailu ja väliaikatarjoilut sujuivat moitteettomasti. Tilat olivat siistit, pöydät kauniisti liinoitetut, sinivalkoiset kukat ja lautasliinat säilyttivät vielä Suomi 100-tunnelmaa, joka sopikin Mannerheim-esityksen henkeen. Hyvä maine kiirii, väkeä saapuu Ilmajoen tilaisuuksiin läheltä ja kaukaa. Yksi ja toinen meistä bongasikin tuttaviaan ihmisvilinässä.
Puheenjohtajamme Liisa ja tiedottajamme Alpo olivat hoitaneet meille hyvät retkijärjestelyt, lämmin kiitos molemmille. Tyytyväisinä palailimme kohti Saarijärveä ja hajaannuimme koteihimme jatkamaan kesän viettoa. Taivaalta tipahteli jopa kaivattuja vesipisaroita!
Kiitos kuluneesta kevätkaudesta – syksyllä jatketaan.
Leppoisaa kesää kaikille!
Terttu Möttönen, sihteeri
Pohjoisen Keski-Suomen senioriopettajat ry
- Teatterimatka Tampereelle 14.10.2017
Läsnä: 13 osallistujaa
Teatterimatka Tampereelle
Lokakuisena lauantaina joukko senioriopettajia puolisoineen ja ystävineen kokoontui jälleen tapulin parkkipaikalle: tällä kertaa lähdettiin Tampereelle teatteriin. Salli Jokela oli erinomaisella kokemuksellaan järjestänyt liput näytelmään, jonka nimi oli Katoava maa. Etukäteistietona meillä oli, että näytelmä käsittelee ikääntyvää pariskuntaa, jonka vanhuudenpäiviä varjostaa vaimon muistisairaus.
Juha ja Pirjo Lehtonen ky:n pikkubussilla menomatka taittui joutuisasti halki syksynkirjavien maisemien Väätäiskylän ja Keuruun kautta Orivedelle. Pysähdyimme Orituvalle kahvittelemaan. Havaitsimme Orituvan olevan väkeä pullollaan, koulujen syyslomat olivat alkamassa. Ajoissa selvisimme tauon jälkeen bussiin ja tänä kesänä ja syksynä vallitsevaksi säätilaksi tulleessa sateessa köröttelimme Tampereelle.
Saavuimme Frenckellin näyttämön punatiilirakennukseen hyvissä ajoin ja odottavissa tunnelmissa. Teatteri oli lähes täynnä. Tila ei ollut kovin suuri, näyttämö oli katsojien keskellä.
Tapahtumat ottivat meidät välittömästi valtaansa. Saimme seurata avioparin nuoruutta ja ikääntyneempää yhdessäoloa. Tuntui, ettei näytelmässä ollut heikkoja kohtia lainkaan. Käsikirjoitus oli erinomainen, lavastus äärimmäisen yksinkertainen, mutta tehokas. Kaikki tapahtui pariskunnan makuuhuoneessa ja sängyllä. Ohjaus oli taitavaa. Näyttelijät, nuori pariskunta ja vanhempi pariskunta, olivat osaavia, selväsanaisia ja riipaisevalla tavalla tunnetiloja katsojille välittäviä.
Väliajalle Salli oli huolehtinut jokaiselle haluamansa suolaisen tai makean kahvileivän kahvin / teen kera. Näytelmän loppupuoli piti katsojat otteessaan viimeiseen minuuttiin saakka. Koskettavinta oli ehkä näytelmän syvä elämänläheisyys ja totuudenmukaisuus. Ne tavoitettiin niin käsikirjoituksessa kuin näyttelijöiden työskentelyssäkin ihan viimeisen päälle.
Kotimatka sujui harmaassa sadesäässä Jämsän ja Jyväskylän kautta. Syysillan jo alkaessa hämärtää olimme takaisin tapulin parkkipaikalla. Olimme nähneet näytelmän, joka antoi paljon ajattelemisen aihetta ja kosketti varmasti jokaista.
Muistion vakuudeksi
Terttu Möttönen, sihteeri
Saarijärven seudun opetusalan seniorit ry
